Kuulostaa Tallinnan risteilyltä?
Ei sentään, kyseessä on lähimatkailu Lohjalle sekä hevosen
perusteellisempi puunaus ja kauneudenhoito
Olen nykyään tottunut
shoppailemaan hevostarvikkeita enimmäkseen netistä. Toisinaan on kuitenkin kiva
päästä hiplaamaan tuotteita ja hypistelemään valikoimia ihan livenä. Asuessani
Espoossa oli lähellä Hööksit, Horzet ja Hipposportit. Täällä maalla on
Agrimarket, K-maatalous ja Tarjoustalo. Lohjalta sentään löytyy molemmista
johtavista maatalousketjuista laaja hevostarvikevalikoima. Kesäpäivän kunniaksi
otin tallilta mukaan autolastillisen tallikavereita (niin monta kuin mun
pikkupikku-Aygooni mahtuu...), ja suunnattiin ex tempore-ostosmatkalle
paikallisiin kohteisiin. Hankintalistalla oli ensisijaisesti uusi pullo
hyönteiskarkotetta, joitakin haavanhoitotuotteita ja kesäihoa hoitava shampoo.
Toiveissa oli löytää myös alelaareista uudet ratsastushousut, koska
päivittäisessä arkikäytössä olleet iki-ihanat ja maailman mukavimmat
farkkuratsarit ovat jo niin riekaleina, että niissä esiintyminen julkisella
paikalla lähentelee jo siveettömyttä. Alelaareista siksi, että yksi
alkuperäiseen budjettiin kuulumaton mittatilaussatula (joka ei vieläkään ole
tullut, aargh!!!) tuntuu taloudessa sen verran, että muita hankintoja täytyy
tehdä hyvin harkiten. Toisaalta omia ratsastusvarusteita ei ole koko kevään
aikana tarvinnut päivittää, kun en ole ratsastanut, mutta ehkä sekin päivä
tässä pikkuhiljaa tulee vastaan. Uudet saappaanvarretkin pitäisi hankkia, tai
käyttää kotona odottavat arviolta 10 vuotta vanhat pohkeesta kapeaksi jääneet
merkkisaappaat suutarilla.
Ensimmäisestä kohteesta tarttui
mukaan suunnitelman mukaan ötökkämyrkky ja suihkepullo tervalaastaria (on
muuten hyvä aine mahanalusen puremien ja pikkunaarmujen hoidossa
kesäaikaan!). Etukäteen valikoimasta katsomaani shampoota ei valitettavasti
ollut hyllyssä. Mutta täysosuma löytyi alerekistä: kokopaikkaiset
ratsastushousut hintaan 33€! Housuja oli jäljellä tasan kaksi kappaletta,
molemmat kokoa 40. Olin ensin hiukan skeptinen, että mahtuisinko niihin, mutta
tuolla hinnalla oli pakko ainakin sovittaa. Ja sopihan ne! Ulkonäkökin oli ihan
mukiinmenevä, ainoastaan valkoiset vauhtiraidat toisen taskun koristeena
mustissa housuissa hiukan häiritsevät, mutta nehän voi vaikka ratkoa pois. Näin
jälkikäteen ajateltuna olisi ollut ehkä viisasta ostaa ne toisetkin pois
kuleksimasta.
Seuraavassa kohteessa oli
vaatevalikoimaa runsaammin, mutta kalliimpia merkkejä ja myös aika eksoottisia
kuoseja. Vai miltä kuulostaa pantterikuvioiset ratsastushousut? Osa vaatteista
oli sen näköisiä, että sopisivat röyhelöineen ja bling bling-nappeineen
paremmin kesän juhliin kuin tallille. Shampoota ei ollut täälläkään, mutta
mukaan tarttui lampaankarvalle tarkoitettu pesuaine ja pullo
hännänselvitysainetta. Tallikavereiden puhuttelun jälkeen rohkenin ostamaan
myös mustavalkoisen sijaan turkoosikirjavan riimunnarun. Mua aina tallilla
moititaan, että kaikki meidän tavarat on tylsän mustia, harmaita, ruskeita tai
tummansinisiä! Ostosmatka huipentui Tarjoustalon ratsutarvikeosastolle, mutta
sieltäkään ei shampoota löytynyt. Ainoaksi ostokseksi jäi alle kahdeksan euron
120 senttinen kouluraippa. Samanlaisen Willi oli purrut hiljattain poikki (ehkä vinkkinä?). Jottei Pojokaan olisi jäänyt ihan vaille tuliaisia, käytiin
hakemassa pakastimeen iso satsi poron luujauhelihaa, nam. Tosin Pojo
oli sitä mieltä, että Willin uusi riimunnaru on hänen uusi lelunsa. Jouduin
illan mittaan ainakin kolme kertaa hakemaan sen takaisin Pojon lempipaikalta tallin edustalta.
Tallille päästyämme hain
laitumelta ihanan pölyisen ja muutenkin metsittyneen näköisen otuksen. Olen
antanut Willin harjan rehottaa vapaasti näin kesällä, josko siitä olisi
hiukan apua ötököiltä suojautumiseen. Karva on myös kyllästetty erinäisillä
hyönteiskarkotteilla ja voiteilla, joten pieni välipesu lienee paikallaan. Letkusta
ei jostain syystä tullut kuin kylmää vettä, joten pesuoperaatio aloitettiin
lämmittämällä vedenkeittimellä ämpärillinen kuumaa vettä. Perinteiseen
mökkisauna-tapaan sekoittelin kylmästä ja kuumasta vedestä kädenlämpöistä
pesuvettä tarpeen mukaan. Kaivokylmä vesi tuntui liian raa’alta koko hevosen
perusteelliseen pesuun. Koska en ollut metsästyksestä huolimatta löytänyt
etsimääni shampoota, päätin tehdä oman cocktailin tavallisesta hevosshampoosta
ja summer relief-hoitoaineesta. Molempia oli jäljellä pullon pohjalla juuri
sopivasti. Willi suhtautui pesuun enimmäkseen tyypilliseen tapaansa tyynen
viileästi (lue: torkkui pesuboksissa naruihin nojaten), mutta pään pesemisestä
käytiin pientä keskustelua. Jakkaralla seistenkin katselin Willin turpaa
alhaalta päin. Sekoitin viimeiseen huuhteluveteen vielä hiukan summer reliefiä. Harja ja häntä saivat oman käsittelynsä
myös. Lopulta perusteellisen spa-käsittelyn jälkeen käytiin
kuivattelemassa ilta-auringossa ja haukkaamassa samalla pientä välipalaa. Kun
karva oli sopivasti kuivahtanut, suihkin ja levitin perusteellisesti uuden
kerroksen karkotteita. Tähän asti ollaan mukavasti pärjätty kombinaatiolla Dr.
Repel + Wiemerkamper + pikiöljy + tervalaastari. Willille oli vasta viime
päivinä tullut vähän enemmän paukuroita mahan alle (Dr. Repel oli loppunut),
mutta muuten se on selvinnyt hyvin pienin vaurioin taistelussa paarmoja
vastaan. Eikä se tunnu kutiavan mistään päin. Syötin sille keväällä ja alkukesästä
kuurin chiaa, ehkä se on auttanut pitämään ihon hyvässä kunnossa. Muutamat
puremat ja haavat ovat rauhoittuneet ja lähteneet hyvin parantumaan
betadinepesun ja tervalaastarin avulla.
|
"Yäk, vesi valuu naamaa pitkin!" |
|
"Syön kostoksi tän jakkaran." |
|
Lopputulos: komeasti kiiltävä hevonen! |
Komeuskäsittelyn kruunasi takkuisen
hännän uittaminen selvitysaineessa, ja taas hetken Willin häntä näyttää melkein
oikealta hevosenhännältä. Sillä on aika ohut häntä, joka ohenee entisestään latvoja
kohden (ehkä se on kasvamassa tuuheammaksi?!), ja laitumella huiskiminen on
saanut vähätkin häntäkarvat kiertymään rastoille. En ole joka päivä halunnut
koskea häntään, ettei se ohene entisestään, vaan mieluummiin selvitän sen
harvakseltaan kunnolla ja käytän silloin reilusti selvitysainetta. Suihkin
ainetta myös harjaan, koska ei ole vaaraa, että olisi mitään tarvetta letittää
Williä lähiaikoina. Tosin sen tämänhetkiseen humppatukkaan on kohta helpompi
tehdä jo verkkoletti kuin nykeröt. Katsotaan pystynkö katselemaan moista
liuhulettiä syksyyn asti vai onko pakko jossain vaiheessa tarttua saksiin.
Päivän päätteeksi vein puhtaana ja tuoksuvana säihkyvän hevosen takaisin
laitumelle, joten todennäköisesti ilo kiiltävästä hevosesta ei ole kovin
pitkäaikainen. Kun Willi pääsi kavereiden luo, Karkki kävi haistelemassa
pitkään ja tarkasti sen häntää, ihan kuin se olisi sanonut Willille ”Hähää,
jätkä käyttää jotain uutta parfyymiä!”
|
"Jahas, lähenkö mä tästä vasemmalle vai oikealle. Kummassa suunnassa kaverit on?" Häntä näyttää tässä kohtaa vielä hyvältä! |
|
"Tuolta takaa kuului ääniä. Oikaisenpa tästä mäennyppylän yli" |
|
Tervehtimisrituaali Karkin kanssa. Seepra on laumaan juuri liittynyt uusin jäsen. |
|
"Hähää, jätkä käyttää jotain hajuvettä! Haiset ihan hassulle!" |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä terveiset tai kerro mitä mieltä sinä olet.